Hi! How is it going?
Olis jo aika kirjottaa vaha lisaa, nii eka vahan Even synttareista, joita vietettiin jo viime tiistaina, sen jalkeen meian parhaasta viikonlopusta!
Eve taytti siis 17 ja synttareita vietettiin Kamulla ja Junnulla. Mina, Satu ja Silja kaytiin ostaa Evelle matkalla lahjaks Starbucksin lahjakortti ja jotai syomista sinne.
Taa on joku random kuva yhen kaupan parkkipaikalta, mut toi aurinko on aika siisti...! Mulla ei oo yhtaan hyvaa kuvaa sielta synttareilta! Otettii yhteensa huimat kaks kuvaa sielta. Joka tapauksessa syotiin omenapiirakkaa ja vaniljajatskia ja SunChipseja, laulettiin Evelle ja Eve piti meille synttaripuheen. Sitte istuttiin ja juteltiin siella, mut Even piti lahtee sit vaha aikasin eika se ehtiny uimaan meian kanssa, nii me mentii sit Silja, Satu, Helja, Sanna ja mina uimaan ja istuu porealtaaseen ja lahettii suoraan altaasta sit nukkumaan.
Keskiviikkona kaytiin kirkossa seuroissa mut siella ei ollu ketaa nuoria ku kaikki oli lahteny Minnesotaan suviksiin eika me saatu kyytia enaa Desert Ridgeen ku siella oli jotai ihmisia. Torstaina kuitenki tuli Sanna, Helja ja Eve yoks meille ja perjantaiaamuna herattiin aikasin erittain pirteina lahtemaan kohti Sedonaa.
I<3 those lanscapes
Kaheksan aikoihin paastiin lahtee ja haettiin Annika ja Silja mukaan, matka alko loistavasti ja lahettii ajaa maantieta pitkin kohti pohjois-Arizonaa. Noin puoli tuntia kesti sita hauskuutta, kunnes keskella sita mika moottori/maantie se ikina olikaan, Vassi loi taysilla jarrut pohjaan ja ajo tienpientareelle. Me oltii iha et mita, mita? Konepellin alta nous savua ja akkia kaikki ulos autosta. Joku piuha siella oli kai katkennu tai jotain.
Siina sit vaha mietittii et mitas sitte? Vassi ja Annika soitteli niiden miehille ja korjaamoihin ym. Vaha aikaa oltii oltu siina nii siihen tuli poliisi, ekana se oli etta kaikki kauemmas tiesta, taalla on ihan sairaan vaarallista jos sa jaat jonku tollasen tien viereen yhtakkia. Poliisi siina mietti et no mitas sitte tehdaan ja lahti pois.
Siina nakyy se poliisi. Vaha aikaa taas siella kalliolla kiipeiltiin ja ihmeteltiin, autot toottas ku ne meni ohi ja valilla meinas vaha pelottaa seista siella. Sitte tuliki toinen poliisi ja hinausauto sielta korjaamolta. Poliisi mietti taas mita tehtais ja selkeesti muuten kaikki autot hiljens vauhtia sikana siina kohtaa kun ne naki poliisin. Poliisi ja se korjaamomies paatti etta me saadaan tan kerran menna istuu sen auton kyytin ku sita kuskataan pois sielta, etta turvallisempaa se on ku seista siella tien vieressa, kuuden mailin matka lahimmalle Makille. Auto vaan sinne lavalle ja mehan kiivettiin sinne autoon istumaan sitte.
Meinas vahan pelottaa aluks istuu tuolla autossa! Se heilu iha alyttomasti ja oli iha sairaan korkeella ja koko ajan tyyliin mietti et pysyykohan taa varmasti tassa lavalla? Onneks se kuski ajo aika hiljaa :D
Tossa oikee tollanen laatukuva noista nakymista!
Makkiin paastiin ja siella syotiin vahan ja Annikan mies Tristan tuli niiden auton kanssa sinne etta me voitiin jatkaa matkaa. Ajettiin sielta kai Montezuma Castlelle, se on sellanen ikivanha tosi korkeella oleva linnoitus tai joku sen tapanen. Ja sen jalkeen syomaan, tai sit se oli toisin pain, whateva!
Nain taalla pain muuten pestaan kadet yleisissa vessoissa! ;D Ei vaan =) Jotkut tytot vaan tajus ku Vassi vinkkas et miten helppoa onkaan pesta kadet niin etta jalalla painaa tota nappia alas, kun noissa hanoissa on sellaset napit mita pitaa painaa koko ajan etta tulee vetta.
Montezuma Castle on siis toi ylhaalla oleva entinen asuttu paikka. En tajua miten ne ihmiset joskus 700 vuotta sitten vai kuinka kauan siita olikaan on pystyny rakentaa sen noin korkeelle. Jotkut maanviljelijat tai sellaset tuolla asui sillon joskus vuonna yks ja kaks
Noita liskoja tuolla oli vaikka kuinka paljon, ja ylipaataan koko reissun aikana oon nahny varmaa tuhat liskoa. Tuolla liskot ei ollu kovin arkoja, ja niita paas aika lahelle.
Sitten jatkettiin matkaa kohti Sedonaa. Mita lahemmas paastiin, sita punasemmaks alko maisemat muuttua.
Noita kallioita oli paljon, ja kaikki tollasia punaisen varisia, sika hienoja. Yhetkin kalliot naytti ihan ihmisilta jotka istuu tollasen kallion paalla.
Ajettiin uimaan sellaseen jokipaikkaan, siella oli siis joki, ja sen joen pohja oli kallioo ja se oli kulunu iha sileeks ja sellasiks kouruiks, mista pysty laskemaan, vahan niinku joku luonnon oma liukumaki tai jotain. Sit oli myos sellasia tosi matalia kohtia missa pysty vaan istuu vedessa ja ottaa aurinkoa. Se vesi oli tosi kylmaa!
Tossa osa tytoista laskee tota makea. Maki kavin kerran ja se oli aika siistia, paitsi etta pelkasin koko ajan et mun bikinien alaosa hajoaa :D
Tuolla kauempana oli viela lisaa tollasia, ja siella oli kans sellanen paikka mista pystyi hyppimaan. Valilla meni aurinko pilveen, mut arvatkaa vaan tuliko siltikaan kylma;)
Muutama tunti pulikoitiin tossa joessa ja sitten lahettiin ajaa Sedonaan pain.
Mentiin meksikolaiseen syomaan, eika siita sen enempaa, vaikka kai sieltaki vois kertoa mutta Sanna eika Satu ainakaa tykkais...
Sen jalkeen sitten vaha kierreltiin ympari Sedonaa. Sedona on siis sellanen tosi pieni kaupunki tai oikeestaan kyla, hirveen sootti ja taynna kaikkia pikkukauppoja ja sellasia. Yhessa kaupassa ehittiin kayda, sellanen turistikauppa, noi jai sinne valitsee jotai kortteja. Yhessa vaiheessa nahtiin hevonen, jee!
Joka tytossa asuu pikku heppatytto okei? Paitsi Satussa :D
Sanna laittaa Heljan hiuksia. Kaveltii viela vaha siella ja taalla ja sit lahettii ajaa kohti meian hotellia. Matkalla meian oli IHAN PAKKO saada karkkia! Aateltii et ostetaa sikana karkkia ja syodaa niita hotellissa ja valvotaan. Parin huoltsikan kautta loyty joku kuus boxia karkkia, taalla ei karkkia pusseissa voi ostaa jos haluaa jotain syotavaa! Paitsi ehka jotai minipusseja? Huoltsikan pihalla porukka alko olla vaha sokerihumalassa vaikka ei oltu ees koskettu niihin karkkeihin viela. Sanna osti sellasen tuttitikkarin mita kaikki nuoli vuorotellen ja kikateltiin ja kiljuttiin siella huoltsikan pihalla ja autossa edelleen ku yritettiin Even ja Heljan kaa syoda salaa Even karkkeja ettei muut huomaa.. Vassi ja Annika oli varmaa erittain onnellisia ku paastii hotellille!

Ennen hotellille menoa kavastiin ton McDonaldsin kautta, missa on maailman ainoa vihree M. Sedonassa kaiken pitaa olla joko vihreeta tai punaista etta se sopii siihen luontoon. Tossa kuvassa se nayttaa lahinna kylla siniselta.
Huoneessa saatiin jopa ilmastointi paalle vaik eka luultii et jouduttais nukkuu iha kuumassa huoneessa ja Eve ja Helja tuli niiden ja Vassin ja Annikan huoneesta sen jalkeen ku oltii kayty siina ovella ja sanottu et jos ne ei tuu nii syodaa kaikki karkit ite.
Karkkisakki! Laitettii karkit sellaseen jaapala-ampariin sellaseen muovipussiin missa Silja oli sailyttany sen aurinkorasvaa. Ostettii kuutta seitsemaa erilaista karkkia, muun muassa Skittlesseja ja MilkDudseja. Istuttiin sangylla ja syotiin niita karkkeja ja juteltiin ja pelattiin totuutta ilman tehtavaa (ei tiedetty mika on pyorittaa pulloa nii sanottii aina "your turn to kill the bottle") in English of course. Koko reissu meni aika lailla enkkua puhuessa varsinkin Even kanssa.
Seitsemalta aamulla oli heratys ja mentiin aamupalalle alakertaan noin viiden tunnin unien jalkeen, sen jalkeen lahettiin ajaa kohti Grand Canyonia. Kaytiin kaupan kautta ja mina ja Satu saatiin puheaikaa! Oltiin oltu ilman puhelinta melkee kaks viikkoo. Matkalla ihmisia vaha vasytti ja saatiin Satun kaa tosi hyvia kuvia nukkuvista takapenkin tytoista! Harmi ettei niita viiti tanne laittaa :D
Maisemat muuttui taas mita pohjosemmaks mentiin, havumetsaa alko nakya enemman ja maisemat oli muutenki tutumman nakosia. Arizona on siita janna et etelassa ja tuolla Phoenixin seudulla on tosi karua, aavikkoa ja kaktuksia ym, ja mita pohjosemmaks meet, sita enemman ne maisemat muuttuu vihreemmiks. Yks poika sano et talvella Phoenixissa voi melkee ottaa aurinkoa, ja kaks tuntia pohjois-Arizonaan nii siella on muutama metri lunta ja voit menna laskettelee.
Parin kolmen tunnin ajamisen jalkeen tultiin Grand Canyonin kansallispuistoon.
Ajeltiin siella puiden keskella kunnes Helja huutaa "Look, Grand Canyon!!" Akkia sinne suuntaan kattoo ja eka reaktio oli kyl WAU. Eika siina vaiheessa ees nahty mitaan ihmeellista.
Niita mittasuhteita ei pystyny tajuamaan mitenkaan. Sa katot sielta ylhaalta sinne alas ja mietit et nojoo, kaydaanpa nopeesti tuolla alhaalla vahan. Oikeesti jos sa meet alas asti siita tulee kolmen paivan reissu.
Tosta nakoalapaikasta ajettiin Visitors Centeriin missa hypattiin vesipullojen, evaiden ja lenkkareiden kanssa bussiin joka ajo meiat yhteen patikoimispaikkaan. Oltiin siina vaiheessa siis varmaa jossai parin kilsan korkeudessa merenpinnasta ja siella oli kuuma! Lahettii patikoimaan alaspain, mentii alas varmaa jotai puoli tuntia ja koko ajan tuntui et joo tottakai voi menna viela lisaa. Eri asia sitte ku kaannyttiin takas ja piti menna ylospain, se oli jo vahan rankempaa.
Tyhmat suomitytot ei kukaan tajunnu ottaa reppua tai mitaan jarkevaa mukaan, nii kannettiin sit vuorotellen muutamaa kasilaukkua.
Pidettiin evastauko matkalla ylos, eli syotiin energiapatukoita ja viinirypaleita ym. Sit hirvee kiri ylos ja voittajafiilis :D
Ihailtiin vaha muuleja siella ja sitten takasin bussiin missa oli ehka maailman arsyttavin kuski! Se hopisi mikkiin kaikkee ihan omaa, mm. kun pysahdyttiin ottaa lisaa ihmisia kyytiin, se hoki koko ajan "Excuse me, excuse me" ja heitti kaikkee omaa niin huonoa lappaa. Me vaan pyoriteltiin silmia ja toivottiin etta se matka olis ohi!
Taas autoon ja nyt ajettiin Imaxiin kattoo Grand Canyon -leffa, mika oli kyl aika tylsa mun mielesta, muut tykkas enemman. Maisemat oli hienoja mut siina kerrottiin joistai intiaaneista ja sit jostai ihmisista jotka loysi Grand Canyonin ekaa kertaa ja kuvattiin koko ajan samaa koskea mista ne laski niiden veneilla ja meinas hukkua joka kerta. Colorado-jokea pitkin paasis laskee kumiveneella, pitaisko joskus kokeilla? Ei maksa ku jonku tuhat dollarii vai paljon se oli...
Sitte Pizza Hutiin syomaan pepperonipizzaa ja sitten jatkettiin kohti viimista nakoalapaikkaa, mika oli ehdottomasti kaikkein paras! Mentiin vaan ylospain ja ylospain, Annika alko jo heittaa lappaa et sen auto ei paase sinne ylos asti, mutta kun tultiin sinne niin se oli aivan breathtaking. Sielta naky Colorado-joki, luulin etta se olis iha sellanen ohut viiva, mut se naky sielta tosi hyvin. Sielta naky kans yks koski, mika oli tosi hassu, koska niin kaukaa katottuna sen kosken vesi ei nayttany liikkuvan ollenkaan.
Jotenki en olis uskonu et Grand Canyon olis niin hieno. Mutta se pisti ihan hiljaseks. Tosta nakoalapaikasta olis voinu ihailla sita koko paivan.
Tossa nakyy sita jokea vahan.
Sitten lahettiin ajaa takasin pain, ajettiin intiaanireservaatin lapi. Se oli tosi karua maisemaa, isoja heinapeltoja missa nakyi muutamia hevosia ja valilla joku talohokkeli. Teiden varsilla oli jotain kojuja missa intiaanit myy koruja ja muita kasitoita.
Ajettiin Flagstafiin ja kaytiin Starbucksissa hakee pirtelot. Siella oli ehka maailman ihanin se tarjoilija, niin kohtelias ja kaikkee. Ma kaadoin omat pirtelot muutaman kerran lattialle ku sahlattiin niiden kaa ku oltais haluttu niihin lisaa sokeria ja makua, niin se vaan etta ei se mitaa ei se mitaan, ma siivoan.
Kotiin paastiin siina yhentoista aikaan, matka meni hyvin, paitsi etta olin niin tylsistynyt ku noi pelas kaikkia sanapeleja :D Sanna jai viela yoks meille hirveen miettimisen jalkeen et kuka menee minnekki!
Aamulla koko Kariniemen perhe oli lahteny Prescottiin, koska oli itsenaisyyspaiva, July 4th. Silja oli tullu meille ja kaytiin kaupassa ostaa ruokaa ja karkkia ja kirsikoita, syotiin ja datailtiin ja mita nyt yleensa tehdaan ku on vahan tylsaa. Niin ja kuunneltiin suviksia, ekaa kertaa, ja oli vaha outo olo ku kuunteli puheita ja lauluja ja mietti ettei ite oo siella... Ma soitin Nooralle ja Satu Marialle ja kaikki sekos :D Even ja Heljan piti tulla meille kans, mut ne ei saanu kyytia, sen sijaan meille tuli kaks uutta suomityttoa, Katri ja Kaiski. Katottii ylakerran vessan ikkunoista raketteja ku ei ollu mitaa kyytia milla olis voinu paasta johonki kattoo niita paremmin, ja illalla kaikki muut tytot paitsi Silja jai meille yoks. Aamulla kaikilla oli vapaapaiva ja lahettii shoppaa. Shoppailtiin joku 7 tuntia ja ostin topin ja kengat ja pari hajuvetta. Eve ehti kans lahtea Suomeen ku shoppailtiin, se tuli matkalla lentokentalle kaymaan siella ostoskeskuksessa ja nopeesti ehdittiin hyvastella se ennen ku sen piti ehtia koneeseen. Oli hassu olo sen jalkeen ku ties etta eka meista on lahteny sit Suomeen jo.
Tiistaina oltiin kotona ja keskiviikkona oli lauluseurat kirkolla. Mentiin sinne Satun kaa ja siella oli myos Kaiski, Katri ja Silja. Sanna ja Helja ei paassy tulee, mutta kirkon jalkeen mentii muutamien jenkkien kanssa Desert Ridgen ostoskeskukseen missa kaytiin Cold Stonesta ostaa nami jaateloa ja sit paastiin avoauton kyydissa pois! Se oli kylla niin huippua! Se Steven, jonka auto se oli, ajo ihan taysilla pitkin highwayta ja ohitteli kaikkia ja kaanty aina niin etta renkaat palo, suomitytot istu siella takana vaha sillee etta joo, millonhan ollaan tuolla jossai seinassa? Paastiin kuitenkin turvallisesti perille, tuli avoautoki koettua taalla!
Tanaa ollaan sitten koko paiva kiinni ku Vassi ja Paul lahti kaymaan Texasissa ja yhteen suuntaan kestaa ajaa 16 tuntia, mutta huomenna tarkotus taas tehda jotain, niin etta sitten taas lisaa tekstia ku jotain tapahtuu! :D Tasta tuli kieltamatta vahan pitka.
Nyt suviksetki on ohi, mut mita teille kuuluu? Mika fiilis jai suviksista?
Palataan, miss you!